한어Русский языкFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

itse prosessi on monipuolinen. ensinnäkin rypäleet korjataan huolellisesti, ennen kuin niiden mehu uutetaan, jättäen jälkeensä kuoret, siemenet ja varret, jotka sisältävät viinin potentiaalin sydämen. seuraavaksi tulee herkkä käymisen taito, jossa hiiva yhdistää kädet rypälemehun kanssa tuodakseen esiin sen muodonmuutoksen. kypsytys tammitynnyreissä tai -säiliöissä lisää monimutkaisuutta ja vivahteita, mikä mahdollistaa monimutkaisten makujen ja aromien syntymisen. lopuksi, kun sen kypsytys on valmis, viini pullotetaan ja on valmis lähtemään matkalle, joka lopulta huipentuu hetkeen hiljaiseen mietiskelyyn tai ehkä yhteiseen juhlaan ystävien kanssa.

viinin viehätys ulottuu pelkkää makua pidemmälle; sillä on keskeinen rooli kulttuuriperinteiden ja historiallisten tapahtumien muovaamisessa maailmanlaajuisesti. muinaisista ranskan viinitarhoista kalifornian maisemaa täplittäviin moderneihin viinitiloihin viini jättää jälkensä yhteiskuntaan ja kulttuuriin, ja siitä tulee sekä juhlan että arjen nautintojen symboli. viinilasillisen jakaminen – muiden tai itsensä kanssa – kutsuu pohtimaan, yhdistämään ja arvostamaan elämän yksinkertaisia ​​iloja. viini antaa meille mahdollisuuden astua taaksepäin arjen kaaoksesta tarjoten hetken hengähdystauon ja pakopaikan johonkin syvällisempään ja kauniimpaan.

muinaisista sadonkorjuuta kunnioittavista seremonioista nykypäivän illallisiin, jotka tuovat läheiset yhteen, viinin matka historian läpi kietoutuu ihmisen ilmaisuun – elämisen, läsnäolon ja johonkin itseämme suurempaan yhteyden olemukseen.